Yrityksen kasvu heikentää kassavirtaa lyhyellä aikavälillä lähes aina. Kasvuvaiheessa yritys tarvitsee enemmän käyttöpääomaa, joten raha virtaa ulos ennen kuin uusi liikevaihto ehtii kertyä sisään. Tämä ei tarkoita, että yritystä on huonosti johdettu, vaan se on kasvun luonnollinen seuraus. Tässä artikkelissa käymme läpi, miksi näin käy, miten eri kasvuvauhdeilla on eri vaikutuksia ja miten kassavirtaa kannattaa hallita kasvun aikana.
Miksi kasvu voi heikentää kassavirtaa lyhyellä aikavälillä?
Kasvu heikentää kassavirtaa lyhyellä aikavälillä, koska yrityksen menot kasvavat ennen kuin lisätulot alkavat virrata sisään. Palkat, varastot, laitteet ja muut kasvuinvestoinnit maksetaan etukäteen, mutta asiakkailta saadut maksut saapuvat viiveellä. Tämä ajallinen epätasapaino on kasvavan yrityksen yleisin kassavirtahaaste.
Käytännössä tämä näkyy tilanteissa, joissa myynti kasvaa, tilauksia tulee enemmän kuin aiemmin ja liikevaihto nousee, mutta pankkitilillä oleva saldo silti pienenee. Tilannetta kutsutaan joskus kasvun kassavirtaparadoksiksi: menestyminen maksaa. Yritys on kannattava paperilla, mutta käteistä ei riitä kaikkiin juokseviin kuluihin.
Tärkeää on ymmärtää, että tämä ei ole merkki epäonnistumisesta. Se on ennakoitavissa oleva ilmiö, johon voidaan varautua etukäteen hyvällä suunnittelulla ja tarvittaessa ulkoisella rahoituksella.
Mitä tarkoittaa käyttöpääoman tarve kasvuvaiheessa?
Käyttöpääoman tarve kasvuvaiheessa tarkoittaa sitä rahamäärää, jonka yritys tarvitsee päivittäisen toimintansa pyörittämiseen kasvun mahdollistamiseksi. Kun liiketoiminta laajenee, yritys tarvitsee enemmän varastoa, se joutuu odottamaan asiakkaiden maksuja pidempään ja sen on maksettava toimittajille nopeammin kuin ennen.
Käyttöpääoman tarve muodostuu kolmesta pääkomponentista:
- Myyntisaamiset: Asiakkaille myönnetyt maksuajat sitovat rahaa, jota ei vielä ole saatu.
- Vaihto-omaisuus: Kasvava myyntivolyymi vaatii suuremman varaston tai enemmän raaka-aineita.
- Ostovelat: Toimittajien maksuajat vaikuttavat siihen, kuinka nopeasti rahaa täytyy maksaa ulos.
Kun yritys kasvaa, nämä kaikki kasvavat samanaikaisesti. Myyntisaamiset suurenevat, koska laskutetaan enemmän. Varastot kasvavat, koska tarvitaan enemmän tavaraa. Ja ostovelat kasvavat, koska ostetaan enemmän. Nettovaikutus on se, että käyttöpääomaan sitoutuu yhä enemmän rahaa, joka ei näy kassassa vaan on kiinni liiketoiminnan pyörittämisessä.
Miten nopea kasvu eroaa kassavirtavaikutuksiltaan hitaasta kasvusta?
Nopea kasvu aiheuttaa huomattavasti suuremman kassavirtarasitteen kuin hidas kasvu, koska käyttöpääoman tarve kasvaa nopeammin kuin yritys ehtii kerätä tuloja. Hitaassa kasvussa muutokset ovat asteittaisia, jolloin kassavirta ehtii sopeutua. Nopeassa kasvussa taas kaikki kulut kasvavat yhtä aikaa, eikä kassassa ole puskuria kattamaan niitä.
Hitaassa kasvussa yritys voi usein rahoittaa laajentumisen omalla tulorahoituksellaan. Kasvu on hallittua, ennustettavaa ja kassavirran kannalta kestävää. Tämä on monelle yritykselle turvallisin polku, vaikka se tarkoittaa hitaampaa markkinaosuuden kasvua.
Nopeassa kasvussa tilanne on toinen. Yritys voi saada suuren tilauksen, palkata lisää henkilöstöä, hankkia uusia laitteita ja kasvattaa varastoa kaikki samaan aikaan. Jokainen näistä toimenpiteistä sitoo rahaa ennen kuin uusi liikevaihto on kertynyt. Jos kasvu on riittävän nopeaa, yritys voi ajautua maksuvaikeuksiin jopa silloin, kun sen liiketoiminta on kannattavaa.
Toisaalta nopea kasvu voi tarjota kilpailuetua ja paremman markkinaposition. Kyse on siitä, onko yrityksellä riittävät rahoitusratkaisut kasvun tueksi.
Mitkä ovat yleisimmät kassavirtaongelmat kasvavissa yrityksissä?
Kasvavissa yrityksissä yleisimmät kassavirtaongelmat liittyvät maksuaikojen epätasapainoon, ennakoimattomiin kuluihin ja liian optimistiseen tuloennusteeseen. Nämä ongelmat eivät johdu huonosta johtamisesta, vaan kasvuvaiheen luonteesta, jossa moni asia muuttuu nopeasti yhtä aikaa.
Käytännössä ongelmat ilmenevät useimmiten seuraavissa tilanteissa:
- Asiakkaiden pitkät maksuajat: Yritys laskuttaa, mutta odottaa maksua 30, 60 tai jopa 90 päivää. Sillä välin omat kulut on maksettava ajallaan.
- Kausivaihtelut: Liikevaihto ei jakaudu tasaisesti ympäri vuoden, jolloin hiljaisina kausina kassassa voi olla liian vähän rahaa.
- Yllättävät investointitarpeet: Kasvu tuo mukanaan odottamattomia hankintoja, kuten uusia laitteita tai tiloja.
- Ylioptimistinen ennustaminen: Jos tulot arvioidaan liian suuriksi tai ne viivästyvät, kassavaje voi syntyä yllättäen.
Seuraavaksi käymme läpi, miten ulkoinen rahoitus voi auttaa näiden tilanteiden hallinnassa.
Miten yritysluotto voi tukea kasvun kassavirtaa?
Yritysluotto voi tukea kasvun kassavirtaa tarjoamalla käteistä silloin, kun omat tulot eivät vielä riitä kattamaan kasvun vaatimia menoja. Ulkoinen rahoitus tasaa ajallista epätasapainoa tulojen ja menojen välillä, jolloin yritys voi jatkaa kasvuaan ilman, että kassavaje pysäyttää toiminnan.
Tarjoamme kaksi erilaista rahoitusvaihtoehtoa kasvuvaiheen eri tarpeisiin.
Yritysluoton kertalaina suurempiin kasvuinvestointeihin
Yritysluoton kertalaina sopii tilanteisiin, joissa kasvuun tarvitaan selkeä, ennalta tiedossa oleva rahasumma. Lainasumma voi olla 3 000 ja 100 000 euron välillä, ja takaisinmaksuaika on 3 ja 18 kuukauden välillä. Ainoa kustannus on kiinteä toimituspalkkio, joten takaisinmaksuerät ovat tasaisia ja ennakoitavissa. Tämä helpottaa kasvuvaiheen taloussuunnittelua.
Yritysluotto Flex jatkuvaan kassavirran joustavuuteen
Yritysluotto Flex on joustava limiittilaina, joka sopii erityisesti tilanteisiin, joissa rahoitustarve vaihtelee. Luottoraja on 2 000 ja 20 000 euron välillä, ja maksat vain siitä, mitä nostat. Jokainen takaisinmaksu vapauttaa luottoa uudelleen käyttöön, joten palvelu mukautuu yrityksen tilanteen mukaan. Tämä tekee siitä käytännöllisen vaihtoehdon kasvun aiheuttamiin kassavirtavaihteluihin.
Miten kassavirtaa kannattaa seurata kasvun aikana?
Kassavirtaa kannattaa kasvun aikana seurata säännöllisesti ja ennakoivasti, ei vain jälkikäteen. Käytännössä tämä tarkoittaa kassavirtaennusteen ylläpitämistä, jossa arvioidaan tulevat tulot ja menot vähintään 4 ja 12 viikon ajalta eteenpäin. Näin mahdolliset kassavajeet havaitaan ajoissa, ennen kuin ne muuttuvat kriittisiksi.
Hyvä kassavirran seuranta rakentuu muutamasta käytännön toimenpiteestä:
- Viikoittainen kassavirtalaskelma: Seuraa, mitä kassaan tulee ja mitä lähtee seuraavien viikkojen aikana.
- Maksuaikojen hallinta: Pyri lyhentämään asiakkaiden maksuaikoja ja neuvottelemaan toimittajien kanssa pidemmistä maksuajoista.
- Ennusteen päivittäminen: Tarkista ennuste aina, kun liiketoiminnassa tapahtuu merkittäviä muutoksia, kuten suuri tilaus tai uusi sopimus.
Tärkeää on myös erottaa toisistaan kannattavuus ja kassavirta. Yritys voi olla kannattava mutta silti kärsiä kassavajeesta, jos tulot viivästyvät tai menot kasautuvat. Kasvuvaiheessa nämä kaksi asiaa voivat kulkea pitkäänkin eri suuntiin, joten molempia on seurattava erikseen.
Ennakoiva seuranta antaa aikaa reagoida. Jos kassavaje on tiedossa kolme viikkoa etukäteen, siihen voidaan varautua rahoitusratkaisulla tai muuttamalla laskutusaikataulua. Jos se havaitaan vasta, kun tili on tyhjä, vaihtoehdot ovat rajallisemmat.