Työnantajan näkökulma: kannattaako liikunta- ja kulttuurietu osaksi henkilöstöetuja?

Liikunta- ja kulttuurietu on yhä suositumpi henkilöstöetu suomalaisissa yrityksissä. Se tarjoaa työnantajalle mahdollisuuden tukea työntekijöiden hyvinvointia verotehokkaalla tavalla. Tämä artikkeli auttaa sinua ymmärtämään, mitä liikunta- ja kulttuuriedun tarjoaminen tarkoittaa yrityksellesi käytännössä, millaisia hyötyjä se tuo ja miten voit ottaa sen käyttöön onnistuneesti. Perehdymme edun kustannuksiin, verotukseen, taloudellisiin hyötyihin ja vaikutuksiin työhyvinvoinnissa.

Mitä liikunta- ja kulttuurietu tarkoittaa työnantajalle?

Liikunta- ja kulttuurietu on Suomen verolainsäädännön mukainen henkilöstöetu, jolla työnantaja voi tukea työntekijöidensä liikunta- ja kulttuuriharrastuksia verovapaasti tiettyyn rajaan asti. Vuonna 2023 tämä verovapaa raja on 400 euroa työntekijää kohden vuodessa.

Työnantajalle etu tarkoittaa käytännössä sitä, että:

  • Työntekijälle myönnetty etu on verovapaata 400 euroon asti vuodessa
  • Edun kustannukset ovat työnantajalle vähennyskelpoisia
  • Etu voidaan tarjota koko henkilöstölle tai rajatulle ryhmälle, kunhan järjestely ei ole syrjivä

Liikunta- ja kulttuurietu toteutetaan yleensä maksuvälineen kautta. Yleisimpiä vaihtoehtoja ovat digitaaliset maksuvälineet kuten ePassi, Smartum tai Edenred, jotka toimivat mobiilisovelluksina. Etuja voi käyttää monipuolisesti erilaisiin liikunta- ja kulttuuripalveluihin kuten kuntosaleihin, uimahalleihin, teattereihin tai konsertteihin.

Kustannukset työnantajalle muodostuvat edun nimellisarvosta sekä palveluntarjoajan veloittamista hallinnointikuluista. Hallinnointikulut vaihtelevat tyypillisesti 4-10 % välillä kokonaissummasta. Huomioitavaa on, että työnantaja voi määrittää edun suuruuden vapaasti – se voi olla alle 400 euroa tai ylittää tämän rajan, jolloin ylimenevä osa käsitellään veronalaisena etuna.

Liikunta- ja kulttuuriedun taloudelliset hyödyt yritykselle

Liikunta- ja kulttuurietu ei ole pelkkä kulu, vaan se voi tuoda yritykselle merkittäviä taloudellisia hyötyjä. Näitä voidaan tarkastella sekä suorien että epäsuorien säästöjen kautta.

Sairauspoissaolojen väheneminen on yksi selkeimmistä taloudellisista hyödyistä. Kun työntekijät liikkuvat säännöllisesti, heidän terveytensä paranee ja sairauspoissaolot vähenevät. Yhden sairauspoissaolopäivän kustannus työnantajalle on keskimäärin 350-700 euroa, joten jo muutaman poissaolopäivän väheneminen voi kattaa työntekijälle tarjotun edun kustannukset.

Työtehon ja tuottavuuden kasvu on toinen merkittävä hyöty. Liikunnallinen elämäntapa ja kulttuuriharrastukset parantavat työntekijöiden:

  • Energiatasoa ja jaksamista
  • Keskittymiskykyä
  • Luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä
  • Stressinhallintaa

Henkilöstön vaihtuvuuden pieneneminen tuo yritykselle huomattavia säästöjä. Uuden työntekijän rekrytointi ja perehdyttäminen maksaa tyypillisesti 10 000 – 30 000 euroa. Liikunta- ja kulttuurietu parantaa työntekijöiden sitoutumista, mikä näkyy pienempänä vaihtuvuutena.

Tutkimusten mukaan liikunta- ja kulttuurietu on kustannustehokas investointi. Jokainen etuun sijoitettu euro tuottaa keskimäärin 2-5 euron hyödyn vähentyneinä sairauspoissaoloina, parempana tuottavuutena ja pienempänä vaihtuvuutena.

Vaikutukset työhyvinvointiin ja työnantajamielikuvaan

Liikunta- ja kulttuurietu vaikuttaa myönteisesti työhyvinvointiin monella tapaa. Säännöllinen liikunta vähentää stressiä, ehkäisee työuupumusta ja parantaa unen laatua. Kulttuuriharrastukset puolestaan tarjoavat vastapainoa työlle, virkistävät mieltä ja tukevat palautumista.

Työntekijöiden tyytyväisyys kasvaa, kun he kokevat, että työnantaja välittää heidän hyvinvoinnistaan. Tämä näkyy parempana työmotivaationa ja sitoutumisena organisaatioon. Liikunta- ja kulttuurietu viestii, että yritys arvostaa työntekijöitään ja haluaa tukea heidän kokonaisvaltaista hyvinvointiaan.

Etu vahvistaa myös työnantajamielikuvaa sekä nykyisten että potentiaalisten työntekijöiden silmissä. Rekrytointimarkkinoilla kilpailu osaajista on kovaa, ja monipuoliset henkilöstöedut ovat tärkeä kilpailutekijä. Liikunta- ja kulttuurietu on yksi arvostetuimmista henkilöstöeduista, ja se mainitaan usein työpaikkailmoituksissa.

Etu voi myös vahvistaa yrityskulttuuria luomalla yhteisöllisyyttä. Kun työntekijät osallistuvat yhdessä liikunta- tai kulttuuritapahtumiin, se edistää verkostoitumista ja parantaa työyhteisön ilmapiiriä.

Miten valita sopiva liikunta- ja kulttuuriedun malli?

Markkinoilla on useita palveluntarjoajia, joista yleisimmät ovat ePassi, Smartum ja Edenred. Näiden välillä on eroja käytettävyydessä, palveluvalikoiman laajuudessa ja hinnoittelussa.

Palveluntarjoaja Vahvuudet Soveltuvuus
ePassi Laaja käyttöverkosto, helppokäyttöinen mobiilisovellus Sopii erikokoisille yrityksille
Smartum Monipuoliset käyttökohteet, kattava verkosto Toimii hyvin kaikenkokoisille organisaatioille
Edenred Kansainvälinen toimija, hyvä tukipalvelu Erityisen hyvä suuremmille yrityksille

Sopivan mallin valinnassa kannattaa huomioida seuraavat tekijät:

  • Yrityksen koko ja hallinnolliset resurssit
  • Palveluntarjoajan käyttöverkoston kattavuus toiminta-alueellasi
  • Järjestelmän helppokäyttöisyys sekä työnantajan että työntekijän näkökulmasta
  • Hallinnointikulujen suuruus ja laskutusperiaatteet
  • Raportointityökalut ja seurantamahdollisuudet

Pienemmille yrityksille yksinkertaiset ratkaisut ilman suuria aloitusmaksuja voivat olla paras vaihtoehto. Keskisuuret ja suuret organisaatiot hyötyvät monipuolisemmista hallintotyökaluista ja räätälöintimahdollisuuksista.

Huomioi myös, että monet palveluntarjoajat tarjoavat mahdollisuuden yhdistää liikunta- ja kulttuuriedun muihin henkilöstöetuihin, kuten työmatkaedun tai lounasedun kanssa samalle alustalle.

Käytännön vinkit edun käyttöönottoon ja viestintään

Liikunta- ja kulttuuriedun käyttöönotto kannattaa suunnitella huolellisesti. Alla olevat vaiheet auttavat onnistuneessa käyttöönotossa:

  1. Kartoita henkilöstön toiveet ja tarpeet ennen palveluntarjoajan valintaa
  2. Vertaile eri palveluntarjoajien hintoja ja ominaisuuksia
  3. Määritä selkeät tavoitteet edulle (esim. työhyvinvoinnin parantaminen, sairauspoissaolojen vähentäminen)
  4. Suunnittele edun suuruus ja mahdolliset rajoitukset
  5. Valmistele selkeä viestintäsuunnitelma henkilöstölle

Tehokas viestintä on avainasemassa, jotta etu tulee aktiiviseen käyttöön. Viesti selkeästi:

  • Mikä etu on kyseessä ja miksi se otetaan käyttöön
  • Miten etua voi käyttää käytännössä
  • Mihin palveluihin etua voi hyödyntää
  • Miten palvelu otetaan käyttöön (rekisteröityminen, sovelluksen lataaminen)

Seuraa edun käyttöastetta säännöllisesti ja kerää palautetta henkilöstöltä. Näin voit kehittää etua vastaamaan paremmin työntekijöiden tarpeita. Matala käyttöaste voi kertoa siitä, että viestintä ei ole ollut riittävää tai että valittu malli ei vastaa henkilöstön toiveita.

Kannusta edun käyttöön järjestämällä esimerkiksi yhteisiä liikunta- tai kulttuuritapahtumia. Tämä madaltaa kynnystä edun käyttöönottoon ja lisää yhteisöllisyyttä.

Liikunta- ja kulttuurietu on selkeästi kannattava sijoitus yritykselle. Se parantaa henkilöstön hyvinvointia, vähentää sairauspoissaoloja ja vahvistaa työnantajamielikuvaa. Kun harkitset yrityksen rahoitusratkaisuja ja budjettia henkilöstöetuihin, me Yritysluotto.fi:ssä autamme sinua löytämään sopivan rahoitusratkaisun yrityksesi tarpeisiin. Hyvinvoiva henkilöstö on yrityksesi tärkein voimavara, joten investointi henkilöstöetuihin kannattaa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit