Lahjakortit ovat suosittu tapa muistaa työntekijöitä, yhteistyökumppaneita ja asiakkaita. Monelle yrittäjälle ja yksityishenkilölle jää kuitenkin epäselväksi, milloin lahjakortit ovat veronalaista tuloa ja milloin niistä ei tarvitse maksaa veroja. Verotuskäytännöt vaihtelevat merkittävästi riippuen siitä, kuka lahjakortin antaa ja kenelle se annetaan. Tässä artikkelissa käymme läpi lahjakorttien verotuksen perusteet Suomessa ja annamme konkreettisia esimerkkejä eri tilanteista. Saat selkeän käsityksen siitä, miten lahjakorttien verotus toimii käytännössä.
Lahjakortin verotuksen perusteet
Lahjakorttien verotusta määrittää Suomessa ensisijaisesti se, missä yhteydessä ja kenen välillä lahjakortti vaihtaa omistajaa. Verotuksen näkökulmasta lahjakortti rinnastetaan useimmiten rahalahjaan, mikä tarkoittaa, että siihen sovelletaan samoja verotusperiaatteita kuin käteiseen tai tilisiirtoon.
Kun puhutaan lahjakorttien verotuksesta, tärkein kysymys on: onko kyseessä veronalainen tulo vai verovapaa lahja? Vastaus riippuu lahjakortin antajasta, saajasta, arvosta ja antamistilanteesta.
Yleisperiaate on seuraava: jos lahjakortti saadaan työsuhteen perusteella, se katsotaan pääsääntöisesti palkaksi. Jos taas kyseessä on yksityishenkilöiden välinen lahja, sovelletaan lahjaveron säännöksiä. Yritysten välillä lahjakortti voi olla edustus- tai mainoslahja, jolloin veroseuraamukset määräytyvät näiden säännösten mukaan.
Lahjakortti eroaa rahalahjasta verotuksessa siinä, että lahjakortti on usein kohdennettu tiettyyn kauppaan tai palveluun. Tämä voi joissain tapauksissa vaikuttaa sen verotukselliseen kohteluun, erityisesti työntekijälahjojen kohdalla.
Milloin lahjakortista ei tarvitse maksaa veroa?
On useita tilanteita, joissa lahjakortista ei tarvitse maksaa veroa. Nämä tilanteet on hyvä tuntea, jotta voit hyödyntää verovapaita mahdollisuuksia asianmukaisesti.
Yksityishenkilöiden välillä annettu lahjakortti on verovapaa lahjaveron näkökulmasta, jos sen arvo on alle 5 000 euroa kolmen vuoden aikana samalta lahjanantajalta. Tämä koskee esimerkiksi syntymäpäivälahjoja, joululahjoja tai muita henkilökohtaisia muistamisia.
Työsuhteessa lahjakortti voi olla verovapaa seuraavissa tilanteissa:
- Merkkipäivälahja (50-, 60-vuotispäivä jne.) kohtuulliseen arvoon asti (yleensä noin 1-2 viikon palkkaa vastaava summa)
- Tavanomainen ja arvoltaan vähäinen joululahja (enintään noin 100 euroa)
- Virkistystoimintaan tarkoitettu lahjakortti, joka ei ole vaihdettavissa rahaksi ja joka on kohtuullisen arvoinen
Huomaa, että arvioinnissa otetaan huomioon työnantajalta vuoden aikana saatujen lahjojen kokonaisarvo. Jos lahjakortti annetaan kollektiivisesti koko henkilöstölle samanlaisena muistamisena, se tulkitaan todennäköisemmin verovapaaksi henkilökuntaeduksi.
Lahjakortti työntekijälle – veroseuraamukset
Työnantajan työntekijälle antaman lahjakortin verotus riippuu siitä, millaisesta lahjasta on kyse. Pääsääntö on, että yleisluontoiset lahjakortit, jotka voidaan käyttää monenlaisiin hankintoihin, katsotaan palkaksi ja niistä maksetaan ennakonpidätys ja työnantajan sivukulut.
Kun lahjakortti annetaan työntekijälle palkkana, työnantajan tulee:
- Pidättää ennakonpidätys lahjakortin arvosta
- Maksaa työnantajan sivukulut (sairausvakuutusmaksu)
- Ilmoittaa lahjakortin arvo tulorekisteriin
Poikkeuksia tähän pääsääntöön ovat:
- Merkkipäivälahjat (kohtuulliseen arvoon asti)
- Kollektiiviset, arvoltaan vähäiset muistamiset (kuten joulumuistamiset)
- Tiettyyn rajattuun käyttöön tarkoitetut lahjakortit (esim. liikunta- tai kulttuurisetelit verovapaan edun rajoissa)
Työnantajan kannattaa huomioida, että vaikka lahjakortti olisi verovapaa työntekijälle, se ei välttämättä ole vähennyskelpoinen kulu yritykselle. Verovapaat henkilökuntalahjat ovat kuitenkin yleensä vähennyskelpoisia yrityksen verotuksessa.
Yrityksen antamien lahjakorttien verotus
Kun yritys antaa lahjakortteja asiakkaille tai liikekumppaneille, verotuksellinen käsittely riippuu siitä, onko kyseessä edustuslahja vai mainoslahja.
Edustuslahja on tyypillisesti arvokkaampi lahja, joka annetaan liiketoiminnan edistämistarkoituksessa tietylle henkilölle tai yritykselle. Edustuslahjojen kulut ovat vain 50-prosenttisesti vähennyskelpoisia yrityksen verotuksessa.
Mainoslahja taas on tyypillisesti vähäarvoinen (alle 35 euroa), massajakeluna annettava muistaminen, joka sisältää usein yrityksen logon tai muun mainoselementin. Mainoslahjat ovat kokonaan vähennyskelpoisia yrityksen verotuksessa.
Lahjakorttien kohdalla tulkinta menee usein näin:
- Arvokkaampi, henkilökohtaisesti annettu lahjakortti = edustuslahja (50 % vähennyskelpoinen)
- Vähäarvoinen, yleisesti jaettu lahjakortti = mainoslahja (100 % vähennyskelpoinen)
Saajan verotuksessa yrityksen antama lahjakortti on lähtökohtaisesti veronalaista tuloa, mutta vähäarvoisten mainoslahjojen kohdalla tätä ei yleensä käytännössä valvota.
Käytännön esimerkkejä lahjakorttien verotuksesta
Seuraavat esimerkit havainnollistavat lahjakorttien verotusta erilaisissa tilanteissa:
Esimerkki 1: Työnantaja antaa työntekijälle 100 euron lahjakortin S-ryhmän liikkeisiin jouluna
Jos lahjakortti annetaan koko henkilöstölle samanlaisena joulumuistamisena, se voidaan katsoa verovapaaksi henkilökuntaeduksi. Työnantaja voi vähentää lahjakortin kulut kokonaisuudessaan verotuksessaan. Työntekijälle etu on verovapaa.
Esimerkki 2: Työnantaja antaa työntekijälle 300 euron arvoisen lahjakortin tavarataloketjuun bonuksena hyvästä työsuorituksesta
Tämä katsotaan palkaksi, koska se annetaan työsuorituksen perusteella. Työnantajan tulee:
- Pidättää ennakonpidätys työntekijän veroprosentin mukaan
- Maksaa työnantajan sivukulut
- Ilmoittaa lahjakortin arvo tulorekisteriin
Työntekijälle tämä näkyy palkkana, josta on pidätetty verot ja muut maksut.
Esimerkki 3: Yritys antaa tärkeälle asiakkaalle 200 euron lahjakortin ravintolaan kiitoksena pitkäaikaisesta yhteistyöstä
Tämä katsotaan edustuslahjaksi. Yritys voi vähentää verotuksessa 50 % lahjakortin arvosta. Asiakkaalle lahjakortti on lähtökohtaisesti veronalaista tuloa, joka tulisi ilmoittaa veroilmoituksessa, mutta käytännössä tätä ei usein valvota.
Esimerkki 4: Isovanhempi antaa lapsenlapselleen 1 000 euron lahjakortin huonekaluliikkeeseen
Tämä on verovapaa lahja, koska se jää alle 5 000 euron lahjaverorajasta. Lahjaveroilmoitusta ei tarvitse tehdä. Jos isovanhempi antaisi kolmen vuoden aikana yhteensä yli 5 000 euron arvosta lahjoja, lahjavero tulisi maksettavaksi ylimenevältä osalta.
Lahjakorttien verotus voi olla monimutkaista, mutta oikealla tiedolla ja suunnittelulla voit hyödyntää verotuksen poikkeuksia. Jos olet epävarma lahjakorttien verotuksesta omassa tilanteessasi, ota yhteyttä veroasiantuntijaan tai tilitoimistoon.
Jos yrityksesi tarvitsee rahoitusta lahjakorttikampanjoihin tai muihin liiketoiminnan tarpeisiin, me Yritysluotto.fi:ssä autamme sinua löytämään sopivan rahoitusratkaisun. Tarjoamme joustavia rahoitusvaihtoehtoja erilaisiin tilanteisiin, jotta yrityksesi voi keskittyä kasvuun ja menestymiseen.